Joulutervehdys!

 ♥ Rauhallista joulunaikaa! ♥

Toivottaa Sibsukan kissala

Kotioloa!

Päivitetääs Sibsukan kissojen blogiakin välillä! 

Miten täällä päivät etenee? 

No, aika pitkälti näissä merkeissä! :D 

Pentusuunnitelmia ei tällä hetkellä ole.

(Vaikka joku päivä kävikin mielessä että ehkä sitä voisi jossain vaiheessa taas jaksaakin alkaa siihen rumbaan!)

Näyttelyihin ei olla ilmoittauduttu.

Vaan kasvatamme talviturkkia muhkeiksi! :) 

Nasu

Bestis-prinsessa vaunuissaan... Ihan oli neiti kömpinyt vaunuihin lepäilemään nukkien kanssa! :)

Nasu, Mimosa ja päivätirsat

Köllöttelyä poikaporukalla!

Nasu tykkää niin pienistä :)

Bestis lepäilee!

Ruusa köllöttelee kiikkutuolin alla!

Ja taas yhdet tirsat!

Bestis vauvankopassa... :)

Nasu ja Aatos :)

Tässä on meidän uusi vauva! Ja Nasu-nasselainenhan on ihan ihastunut koko Aatos-vauvaan! Muut  kissat, niin ne tyttökissat jolla luulisi olevan enemmän kiinnostusta vauvaa kohtaan jo niin kuin sukupuolensakin perusteella, eivät juuri ole tulokasta kummemmin noteeranneet. Vähän haistelleet ja todenneet ilmeisesti kaverin vaarattomaksi. :) Nasu taas mielellään hakeutuu vauvan seuraan nukkumaan. Suloista, mutta toki täytyy hieman katsella tarkemmin, ettei ymmärtämättään käy vauvan päälle nukkumaan. Öiseen aikaan kissoilta onkin pääsy kielletty makuuhuoneisiin ja päiväseltään vauva on aina näköetäisyyden päässä, joten en ole alkanut häätämään Nasua sen enempää vauvan läheisyydestä. 

Nasu-kulta voi hyvin!

Nasu voi hyvin! :) Eilen poistin tikit masulta ja haava on onneksi parantunut hyvin. Ruoka maistuu ja kaiken kaikkiaan elämä näyttää menevän entisellä mallillaan! Tänään tehtiin vielä kunnon tehoharjaus ettei irtokarvoja olisi niin paljon nuoltavaksi. Jätin vielä täksi yöksi kaulurin Nasulle että antaa olla haavan rauhassa. Huomenna sitten pääsee koko kaulurista eroon.

Tässä kuvassa Nasu on käymässä onnellisena Iisan kanssa nukkumaan! Kissa on yhtä hyrinää nyt kun saa olla tytön kanssa samassa huoneessa nukkumassa ♥

Kakka!

Harvoin sitä on ihminen niin herkässä tilassa että alkaa itkemään nähdessään kissan kakkapökäleen.

Vieläpä ilosta. 

Tänään tuli kuitenkin juuri se hetki eteen! 

Aamulla menin Nasun luokse (se on siis ollut yöt Iisan huoneessa, että voin tarkkailla pissejä/kakkoja leikkauksen jälkeen) ja huomasin kissan vessaa kaapsutetun aika lailla.

Ja mitä sieltä löytyikään?

Täydellinen kissan kakkapökäle!

Raskaushormoneilla lienee syytä allekirjoittaneen tunteenpurkaukseen kun siirryin kakkapökäleen löytämisen jälkeen ensi tuulettaen olohuoneeseen ja sen jälkeen aloin parkumaan ilosta!

Nasu on viimein kakannut normaalisti.

Kyllä se varmasti tästä episodista nyt selviää voittajana!

:D

Arvaa kuka? :)

Muutama päivä sitten oli hauska näky olkkarissa! :D

Bestis makoili jalat kohti kattoa kiikkutuolissa, onneksi hyvissä ruumiin ja sielun voimissa tosin! 

Tässä koko komeus! :D

Voihan karvapallo minkä teit!

Nasu nesteytyksessä eläinlääkärissä.

Viikko sitten huomasin että Nasu oli jättänyt aamu ja iltaruoat osittain syömättä, joka siis hyvin harvinaista tälle ahmatille! Torstaina mulla oli itselläni synnytyksen käynnistäminen joten toivoin että syy olisi ohimenevä... Ja en miettinyt sitä sen kummemmin, kunnes perjantaina mieheni kertoi että Nasu ei ollut koskenutkaan ruokiinsa. Lauantaina palasimme vauvan kanssa sairaalasta ja mieheni oli soittanut eläinlääkäripäivystykseen ja käskivät viedä kissan näytille. Nasulla todettiin suolitukos, kaasua oli paljon suolistossa ja eläinlääkäri nesteytti, antoi antibiootit ja peräruiskeen Nasulle. Virtsakin tarkastettiin ja se oli kunnossa. Kissankopasta löytyikin kaksi kovaa pavun kokoista ulostepaakkua jotka sisälsivät karvaa.

Lauantai-iltana Nasulle maistui jo ruoka samoin sunnuntai aamuna. Ulostetta ei kuitenkaan näkynyt. Maanantaina soitettiin sitten eläinlääkärille ja haettiin Levolacia ja peräruisketta apteekista. Vieläkään juuri ulostetta ei tullut vaan tahmaiset Levolacit jota oli kylppärin lattiat täynnä! 

Maanantain iltaruoka jäi taas syömättä. Tiistaina vein heti aamusta Nasun eläinlääkäriin ja siellä kissa sai suonensisäisesti nestettä, ja kaikenlaisia lääkkeitä. Tässä välissä piti antaa taas Levolacia. Sama juttu kylppärissä... :/ Myöhemmin veimme Nasun vielä uudelleen saamaan toisen annoksen nestettä. Tiistaina vietettiin eläinlääkärillä nelisen tuntia. Kelposaavutus vastasyntyneen kanssa. 

Keskiviikkoaamuna soitin pieneläinklinikalle jonne saimme ajan 10:15. Nasusta otettiin rtg-kuva jossa selkeää vierasesinettä ei näkynyt, mutta iso vatsalaukku! Suolistossa oli myös kaasumuodostelmaa. Eläin lääkäri meinasi ensin että annetaan Nasulle vielä jotakin ulostamista tehostavaa lääkitystä, ja kontrolloidaan huomenna. Mutta mulla alkoi olla jo sen verran sietokyky nollassa että pyysin niitä leikkaamaan Nasun samantien, koska olin varma ettei seurannasta tulisi sen kummoisempaa tälläkään kertaa.. Jätimme Nasun sitten leikattavaksi ja eipä turhaan. Nasun masusta löytyi reilun 10cm pituinen tiivis karvapallokertymä. Eipä tuo olisi pois sieltä tullut ilman leikkausta. 

Kun menin hakemaan Nasua, ja sain ohjeet lääkityksestä, alkoi Nasu oksentaa kovasti. Alkuun näytti pelkältä maksoittuneelta vereltä. Mutta lähemmin tarkastellessa siinä oli osa tonnikalaa ja vertakin. Onneksi kissa oksensi siellä eläinlääkäriasemalla, saatiin siivottua suu vielä leikkaavan lääkärin nähden ja varmistui ettei tuosta oksennuksesta tarvinnut olla huolissaan. Eilinen oli siis toipumista leikkauksesta. Hieman vettä Nasu halusi illalla ottaa ja teki muutamat pisut myös laatikkoon. 

Tänään perjantaina mä olen antanut Nasulle jo 3 piikkiä. Vielä olisi toiset kolme jäljellä. Lisäksi olen tarjonnut muutaman lusikallisen Hillsin Ad-tä. Kovasti ei tänään vielä saisi ruokaa syödä, mutta hieman sentään. Nyt peukut pystyyn että kissa toipuu tästä hyvin ja piakkoin. 

Ensimmäistä kertaa odotan kuin kuuta nousevaa 

että nään kissanvessassa Nasun kakkapökäleen

mahdollisimman pian!!!

Jatkossa täytyy pitää kiinni harjauspäivistä ettei karvoja pääsisi niin kertymään. Täytyy myös tutustua muihin valmisteisiin millä mahdollisesti voisi karvapallojen kertymistä ehkäistä.

Elokuisia kuulumisia Sibsukan kissalasta!

Pentujen lähdettyä maailmalle blogin päivittely on rauhoittunut kummasti. Mutta nyt pientä kertoilua kissojemme elämästä. Kirjoittelin silloin pentujen aikaan että Doris ja Bestis ovat olleet sotajalalla. Lähinnä niin että Bestis käyttäytyi Dorista kohtaan erittäin vihamielisesti ja Doris-parka sai kyytiä jos vaan uskaltautuikin näyttämään nenäänsä missään. Ajattelin että tilanne varmasti rauhoittuisi sen myötä kun pennut muuttaisivat uusiin koteihinsa, kyllähän tuo lopulta rauhoittui, mutta vei se käsittämättömän määrän aikaakin (tai siis siltä se tuntui!). 

En tiedä miten suuri merkitys sillä oli että olimme muuttaneet? Tilaa kuitenkin oli huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Vai johtuiko eripuraisuus vain Bestiksen hormonihöyryistä, Luoja itse tiennee. Pentujen lähdettyä tosiaan kaikki kissat olivat samoissa tiloissa, mutta jatkuvassa hyökkäystilanteessa. No, Ruusa nyt otti tilanteen kaikista rennoiten, mutta esimerkiksi Nasun miehinen ego halusi ilmeisesti myös antaa tytöille tuta ja hänkin sortui toisinaan ajopuuhiin. Bestis ei sietänyt Dorista edelleenkään silmissään. Doris raukka lähinnä istuskelikin sitten olohuoneen kaapin päällä... Lopulta aloin löytämään pissejä ja kakkojakin vääristä paikoista ja silloin päätin ettei tilanne yksikertaisesti voi näin jatkua. Kissat ovat kuitenkin eläneet koko tämän hetkisen elämänsä tässä laumassa sopuisasti ilman sen suurempia kärhämöitä - mä en alkaisi nyt mihinkään erityisjärjestelyihin loppuiäksi vaan kissat saavat opetella olemaan niin kuin aikaisemminkin. Ensimmäiseksi Bestis olisi saatava pillereille, kunhan vaan kiima loppuisi. (Dorishan on pillereillä ollutkin.) 

Ja seuraavaksi kissat saavat sitten luvan tutustua toisiinsa todenteolla ja kun se ei valitettavasti onnistunut heiltä keskenään, vapaasti tässä talossa, niin laitoin kissat kodinhoitohuone-kylpyhuone-sauna-osastolle ja päätin että saavat pysyä siellä niin kauan kuin sopu syntyy... Meille oli kuitenkin vähän ajan kuluttua syntymässä vauva ja en voi jatkuvasti pelätä milloin toisiaan muristen takaa-ajavat kissat ryntäävät vauvan tai jonkun muun päälle. 

En  nyt muista minkä aikaa kissat majailivat edellä mainituissa tiloissa. Kuitenkin sitten kävi niin että Doris kyhjötti yleensä tietyssä paikassa ja Bestis taas toisella laidalla. Vähitellen saattoivat riitapukarit olla myös samalla kodinhoitohuoneen pöydällä, mutta siitä huolimatta, sähäkkyyttä oli ilmassa. Doris näytti kuitenkin alkavan stressata tilannetta pahemman kerran, mm. parit kakat ilmestyivät kodinhoitohuoneen pöydälle sekä kerran oli pissit ruokakupissa. :( Silloin tajusin ettei tilannetta voinut enää jatkaa noin.. Minä itse stressasin Dorista pitämällä sitä muiden kanssa samoissa tiloissa. Muut olivat kuin ennenkin. Päättelin Bestiksen olemuksesta että pillerit olivat tehneet tehtävänsä ja hänen "kiristelevät hermot" olivat rauhoittuneet.

Joten meille hankittiin toinen kissavessa, toiseen päähän taloa ja kissat laskettiin vapaaksi koko taloon. Enää ei löytynyt pissi/kakkavahinkoja. Ja ajojahtejakaan ei enää ollut siinä määrin kuin niitä aikaisemmin oli ollut. Kuitenkin niin että arvon leidit, Bestis ja Doris, ovat tarvinneet oman aikansa väliensä rauhoittumiseen. 

Voitte vain arvata että mulla oli kyynel silmäkulmassa kun vihdoin pari päivää sitten tapasin nämä meidän kissanaiset kaikki yhdessä koossa, suloisesti ja sopuisasti tästä samalta tasolta ♥ 

Vasemmalta Doris, Ruusa ja Bestis

Seuraavissa kuvissa Nasu on päässyt valjaissa tutustumaan pihallemme.

D-pentueen viimeiset kuvat lapsuuskodissa!

Pennut täyttivät viime viikonloppuna 12 viikkoa. Lauantaina Snappe sekä Serafina, eli nykyisin Seidi, lähtivät valloittamaan Lappeenrantaa ihastuttavilla olemuksillaan! Sunnuntaina oli sitten Mimin vuoro kotiutua. Kylläpä meillä on nyt rauhallista, kun ei pentuhuoneesta kuulu minkäänlaista rallia eikä touhuilua! Onni tässä on se että pennut saivat ihanat kodit, eihän heistä tietenkään muuten olisi voinut luopuakaan! 

Snapen uudessa kodissa odotti jo toinen kissakaveri, Börje!

Toivottavasti Snappe ja Börje tutustuvat pian toisiinsa ja pääsevät nauttimaan hauskoista kissahetkistä yhdessä! :)

Tässä Snappe ensimmäisenä pennuista lähdössä uuteen kotiinsa. 

Bestis-emo vielä vähän kävi verkon edessä morjestamassa.

Ja meidän Mimosakin oli hyvästelemässä. 

Taisi tuo vähän ihmetellä minne Snappe nyt oikein on lähdössä?

Tällä kertaa tapahtuikin niin että veimme Seidi pennun uudelle omistajalleen. Käynnistä jäi positiivinen kokemus jo siitäkin syystä että näki kuinka reipas pentu oikein oli. Lähes heti Seidi oli jo kopasta ulkona ja alkoi jo leikkimään ja tutustumaan kovasti paikkoihin sinä aikana kun me olimme paikalla! :) Toki muutenkin oli kiva nähdä kuinka kissaa oli jo pitkään odotettu ja mitä kaikkea kivaa oli pennulle hommattu että varmasti viihtyisi <3 ja uskon että varmasti Seidi tulee viihtymään! Toki uskon että kaikki nämä pennut tulevat viihtymään hyvin omissa uusissa kodeissaan!

Serafina, eli Seidi, hetki ennen Lappeenrantaan lähtöä.

Seidi

Tässä Seidi on jo matkannut Lappeenrantaan auton kyydissä. Mikäs se oli matkatessa, kun sai olla etupenkillä ja ilmastointi pelasi ;) Välillä Seidi pelasi hieman palloakin matkan aikana, mutta suurimman osan reissua vietti nukkuen! Reipas kissa! :)

Nämä kuvat ovat jo uudesta kodista, hienosta raapimispuusta jonne neiti näytti kotiutuvan samantien! 

Seidi katselee uutta kotiaan lintuperspektiivistä!

Niin, täällä on kivaa! :)

Sunnuntaina sitten tämän D-pentueen kolmas ja viimeinen pentu haettiin uuteen kotiinsa. Vietimme iltapäivällä hetken Mimin kanssa rauhallisesti makoillen makuuhuoneessamme ennen kuin kotimatka saattoi alkaa! Mimilläkin on uudessa kodissaan paljon tutustuttavaa, koska siellä on jo toinen siperiankissanpentu, Maukka odottamassa! Toivottavasti pian kaverustuvat ja pääsevät leikkimään yhdessä kivoja leikkejä! ;)

Pennut huomenna 12 viikkoa ja luovutusikäisiä!

Meidän pennut täyttävät huomenna 12 viikkoa ja muuttavat uusiin koteihinsa viikonlopun aikana! Kylläpä on kaksitoista viikkoa mennyt suht nopeasti, kaikkea on tämän ajankin sisään mahtunut mm. meidän muutto jne. ja onneksi kissanpennut ottivat muuton reippain mielin. Muutoinkin toivon että pennut  jatkavat elämäänsä yhtä reippaina kuin ovat meilläkin olleet! Täytyy tehdä vielä viikonlopusta oma postaus, mutta tässä nyt nämä pian 12 viikkoa vanhojen siperiankissojemme kuvat!

Ai niin tulevaisuudessa Serafinaa tullaan kutsumaan Seidiksi. <3 :)

Tässä siis entinen Serafinamme, nykyinen Seidi!

Seidi

Seidi

Seidi

Seidi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Mimi

Snappe

Snappe

Snappe

Pennut kymmenviikkoisina ja rekkaritkin jo saapuivat!

Heippa!

Pennut kerkesivät täyttää jo kymmenen viikkoa, tässä kuvia!

Tänään oli myös iloinen "yllätys" postilaatikossa. Tai voiko edes puhua yllätyksestä, kun olihan se tiedossa että rekkaripaperit ovat tulossa mutta että nyt jo! :) No joka tapauksessa, meidän pentusilla on nyt ihan ikiomat rekisterikirjat! Saadaan niihin sitten rokotukset ym. laitettua ylös seuraavalla eläinlääkärikäynnillä ensi viikolla! Vaan kyllähän nuo uuden karheat rekisteripaperit vetää suuta hymyyn, ei sille mitään voi! :)

Ruusa-mummo ja Serafina. Eka me pistettiin nenät yhteen...

...Ja sit mua alkoikin pelottamaan vähän!

Serafina

  

Mimi

Mimi

Mimi

Snappe 

Snappe

Snappe