torstai 12. kesäkuuta 2014

R.I.P Ruusa (Amante's Grandezza)


R.I.P Ruusa (Amante's Grandezza) 9.4.2006 - 6.6.2014

"..Ja niin yllättäen olit luotamme poissa rakas Ruusa!"

Sinua kovasti kaivaten:
Anne, Juho, Iisa, Mimosa ja Aatos sekä tyttäresi Doris ja Bestis

Ruusa oli ensimmäinen siperiankissani jonka hankin itselleni innostuessani rotukissoista. Toki minulla oli ollut jo yksi kissa aiemmin, Paavo-kissan olin ottanut lemmikikseni viisi vuotta aiemmin. Ruusan varalle oli suunnitelmia, eli halusin aloittaa pienimuotoisesti kasvattamaan siperiankissoja. Näin ollen ensimmäiset Ruusan ensimmäiset pennut syntyivät 28.5.2007. Sitä aiemmin oli Paavo kuitenkin muuttanut äitini ja isäni luokse, koska elo tiineenä olleen Ruusan kanssa muuttui aika ärhäkäksi ja lopulta pelkäsin tulevien pentujen puolesta niin, että Paavon oli paras siirtyä vanhempieni luokse ainoaksi kissaksi. Siellä hän on edelleen ja tällä hetkellä jo kolmastoista elinvuosi menossa. Hyväkuntoinen kuin mikä! Tuossa ensimmäisessä pentueessa oli 5 kissanpentua, joista meille kotiin jäi Doris (Sibsukan Aikamoinen). Toisen pentueensa Ruusa synnytti 11.8.2008 ja synnytys päättyi lopulta sektioon 12.8.2008 jolloin kolme edellisenä päivänä syntynyttä pentua saivat vielä yhden sisaruksen, joka oli Bestis (Sibsukan Best Surprise Ever). Joka jäi myös meille kotiin. Sektio päättyi lopulta kohdunpoistoon, mutta kissa onneksi selvisi siitä hyvin. 

Ruusa siis ehti elää kahdeksan vuotta vailla mitään vaivoja tai terveysongelmia. Edes hammaskiveä ei ollut häneltä koskaan poistettu. Viime perjantaina sitten annoin kissoilleni matolääkityksen. Yleensä olen antanut Axilur-matolääkkeen, mutta tällä kertaa ajattelin selvitä madotuksesta yhdessä päivässä, joten otin poikkeuksellisesti Drontal vet (kissalle). Matolääkkeen antamisesta 4,5h päästä kissa oli kuollut.

Kissat olivat sillä hetkellä tarhassaan, ja sieltä alkoi kuulua tappelun tyylistä äännehdintää. Mennessämme katsomaan tilannetta, huomasin Doriksen joka käyttäytyi ihan vauhkosti, sähisi ja murisi, pelkäsi varmaan? Ja sitten huomasin, että Ruusa makaa liikkumattomana ja sillä oli suussa verta. Oksennettua ruokaa ja vähän verta oli myös muualla kissatarhassa. Hain äkkiä kissakopan sisältä ja Ruusa raahautui sinne sisään. Sisällä vein Ruusan kylpyhuoneeseen ja otin pois kopasta. Samalla yritin soittaa eläinlääkärille, mutta kello oli 14:30 tienoilla, enkä saanut mistään numerosta eläinlääkäriä puhelimeen. Edes Eniro ei suostunut yhdistämään maksulliseen päivystysnumeroon. Laittoi toki viestin ja siitä sitten sain numeron, mutta päivystyksessäkin pyöri vain joku nauhoite!!! Onneksi edes mieheni pääsi töistä samantien tulemaan paikalle lasten kanssa... Ruusa makasi kylppärin lattialla, oksensi vielä vähän verta ja pian jo pupillit laajenivat ja tunsin sydämen sykkeen heikkenevän, ennen kuin se loppui kokonaan. 

Huhhuh! Oli kyllä niin dramaattinen loppu kuin kuvitella saattaa. Onneksi sain olla viimeiset hetket Ruusan vierellä ennen kuin hän kuoli. Mutta tuntuu kyllä niin pahalle ja surulliselle. Mä niin todellakin toivon, ettei sillä matolääkkeellä ollut mitään tekemistä kuoleman kanssa, mutta todellakin oli viimeinen kerta kun Drontalia kissoilleni ostan. Ruusa vietiin maanantaina Eviralle ruumiinavaukseen. Sieltä tulokset tulevat jossain vaiheessa, siis useamman viikon päästä. Sitä ennen saamme Ruusan tuhkat kotiin ja voimme viettää pienet hautajaiset.